Trad., suom.sanat Antti Henttonen
1995
On hiljainen aaltojen keinunta tää
se laivamme kauaksi vie
kun aurinko taivaalla niin lämmittää
on sininen laivamme tie
Linnun näen taivaalla liitelevän,
linnun näin valkoisen kiitelevän,
lokkiin katse kaipaava siirtyy,
linnun uljahan lentoon
min taivaalla nään.
On myrsky ja aallokko nyt myllertäin
taas laivamme keinuttelee
ja taivaalla kauaksi aavalle päin
se pilviä kuljettelee
Linnun näen lentävän myrskyä päin,
linnun jonka siivellä liitävän näin,
lokkiin katse kahlitun kulkee,
laivan kannella silloin
myös kaipaamaan jää.
Kun illalla aurinko laskeutuu
se ruskonsa pilvihin luo
kun hämärään hukkuupi rannalta puu
niin mereltä kuuluvi tuo:
Linnun ääni kaukainen kutsuva niin,
linnun ääni maahan ja taivaisihiin,
kanssaan sieluin valvoja lentää,
tosin tuskan ja kaipuun
se tuntea saa.