Iski lieto Lemminkäinen, sekä iski jotta lausui:
"Maahan miehet, maahan miekat, maahan untelot
urohot,
sa'at miehet siiven alta, kymmenet kynän nenästä!"
Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen,
arvasi ajan olevan, tunsi hetken tulleheksi.
Jo veti melan merestä, tammen lastun lainehesta:
sillä kalhaisi kavetta, iski kynsiä kokolta:
muut kynnet meni muruiksi, jäi yksi sakarisormi.
Pojat siiviltä putosi, melskahti merehen miehet,
sata miestä siiven alta, tuhat purstolta urosta.