Keksimällä keksit naisesi
siihen vaan mun naaman liimasit
Rakkaudeksi väitit vainoten
mutta missään siinä ollut en
Yleisöks en jäänyt seisomaan
vaikka lähdin, jatkoit aina vaan
Kuulin vielä kauan äänesi
se pahvinaamarille jutteli
Ei koskaan täyty tyhjä hahmosi
ehkä siinä onkin äitisi
Surkea tai ylivoimainen
mahdotonta täyttää muoto sen
Se kolisee, kuulkaa
runoilee, huutaa
Ihailijan katseita kaipaa
Se kolisee, käy suu
Katulampun kuu
jokaiseen kohtaukseen loistaa
Turvapaikan oon jo löytänyt
etkä rauhaa sen sä häirinnyt
Kauan sitten jäin jo luokse sen
jonka silmät ohi muurien
löysi pelokkaan yksinäisen
takaa selviytyjän voittojen
Sinä siellä siirryt seuraavaan
jatkat niin kuin jatkat aina vaan
Se kolisee, kuulkaa
runoilee, huutaa
Ihailijan katseita kaipaa
Se kolisee, käy suu
Katulampun kuu
jokaiseen kohtaukseen loistaa
Tiellä lepattaa jo seuraava
aina uusi naama liimata
sattumalta jääkin kuulemaan
äänesi jää iltaan kaikumaan
Kuulkaa kuulkaa
se jatkaa jatkaa
ja pitkään iltaan
se huutaa huutaa
